Keuruu

Avara tupa,
täältä ei mikään karkaa pois
kirkas vesi pulppuaa pumppukaivosta  
ja kastelee jalat

eräänä kesänä isäni kanssa




“Olet Afrikan tähti ja minä se onneton hellehattupelle, se lapiomies
joka matkaa taittaa ja maita kaivaa
ja ikävän vaivaan juo leilin tyhjäksi aina”

-Edu Kettunen

I

poimimme sateen kasvattamia marjoja, isä ja minä,
kumpikin oman osaamisemme mukaan,
toinen valkoisia, toinen punaisia:

isä ja minä, toistemme uniin valetut
istumme hiljaisessa aitassa kunnes aika hengästyy auringon laskuun.



II

ovat liimanneet tänne seinille kuvia Elviksestä, Marilynistä,
minä tiedän numerolevylle jääneen käden,

isä sanoo, että vanhat lelut viedään kellariin, sielläkö
itsensä kohtaa, maan alla

lupaan juoda koskaan päihtymättä, sinä olet luvannut niin myös,
mutta otamme tähdenlennot kiinni

yhdeksänvuotiaan varmuudella suunnistan tähtiä katsomatta




III


meidän piti löytää asteroidi
meidän piti löytää kadonneet planeetat

minkä kuun pinnalta löytyy vettä, puhdistukoon kätemme sormet ristissä puhumisesta
antakoon kuumme pimeä puoli meille rauhan

isän, tytön ja yhteishengen nimeen


IV

tuvassa opettelen volttia,
päädyn väkevään kärrynpyörään

sydän on kuin valtava suo lankkupolkuineen,
matka työnnettävälle veneelle saakka:

pujota mato, ongennuora, pujota minut, pujota
meidät varovaisina kohti pohjaa,

johda isät ja tyttäret toisiaan kohti,
vakavina, hyvinä niin kuin kaikki

maailmanloppu ei tullut tänään



V

seison mökin portailla, ei enää tarvitse kolkuttaa
edeltä menneet katsovat porstuasta

muistan tuoksut, muistan käpertyneeni isääni vasten
kuten lapset tekevät, kuin pienet ketut, Afrikan tähtenä

tänään noppa ei heitä varkaita

valkoiset, punaiset viinimarjat tuoreina suoraan pensaasta
me valmistamme niistä hiljaista mehua

vielä kun nauramme ja vakavoidumme, me molemmat saamme maljamme täysinä
vielä kun aurinkoa riittää, meillä on sateenkaaret ja unet
ja minulla auringon värinen paita, isällä ulkomailta ostettu seikkailijan lierihattu

jonka varjoon jään niin liian mielelläni

Pappia kyydissä

Hyvät ystävät, meitä on petetty!

Minulla jos olisi auto - ja Luoja on viisaudessaan katsonut hyväksi, että ei ole, kiitoskiitoskiitos - niin en kyllä välttämättä pitäisi pappia siellä autossa kaiken aikaa. Vai kannattaisikohan? Parit Isä meidän -rukoukset voisivat jännästi lisätä autoilun hurjuusaspektia, etenkin jos kaasuttaisi neljääsataa motarilla hän.

Miksi pappi pitäisi kuitenkin olla kyydissä? Usein lisäksi tuntuu, että ei olla ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, joten pappia on jouduttu kyyditsemään ennenkin. Eikö ne juuttaat osaa itse ajaa vai mistä on kyse kun ne sillä lailla pummivat kyytiä? Vai onko kyseessä hyväntekeväisyys? "Kiintiöpappi joka autoon!" "Nyt pappia kyydissä, vain 9,95/kerta!"

Vaiko kenties valepappia kyydissä?

Olen vakaasti sitä mieltä, että meitä on petetty. Moneen kertaan tässä täytynee takapenkille vilkuilla jos haluaa ilmaista sen, että ei tee jotakin asiaa ensimmäistä kertaa. Vai miksi pitää sanoa, että ei ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä kun ei sitä pappia missään usein näy, edes! Ei näy! Ei ainakaan heilan autossa. Eikä isän autossa. Kaverin autossakin se ajoi eikä ollut kyydissä. Mitä peliä tämä on!

Isä meidän, joka olet autossa.

Tanssiva karhu ja se tyttö

Rakkaus ja hurja treeni: http://www.youtube.com/watch?v=B0YuD1wSEs4

Sittis

Lapsena vaihdettiin isän kanssa renkaat autoon ja sen jälkeen käytiin hakemassa litran lasipullo Sittistä.

Se ei maistunut isän lapsuudelta.

Kysyin

Kysyin iskältä, minä päivänä Äiti Teresa kuoli.
-Heti veli Teresan ja isä Teresan jälkeen.

Kannattaako mun vielä soittaa näitä asioita isältäni? :)

Kuvapäivitys I -- tsemppi

Tässä on Kissa ja minä. Eikö ole hellunen kuva!



Kodissani vallitsee Kiina-henki.




Kissassa vallitsee lojumisen henki.



Julkkareistani: Temessä ja Stanzissa vallitsee tsempin syvä ja harras henki. :)

Unesta

Heräsin aamulla omaan nauruuni.

Miten voi ihmissielulla olla niin heikot huvit! Näin unta, jossa Tukiainen ja minä pelastettiin maailma rukouksella.

Miksi, oi miksi alitajuntani rinnastaa minut juuri häneen, voi, traaginen hahmo hänkin.

Voi Luoja.

Gunnar

Ihan vaan sitä että kuka ihmeen aivo-orpo laittaa lapselleen selvin päin ja tosissaan nimeksi Gunnar? Eihän siinä ole jumaliste mitään järkeä! Tähän mennessä Suomessa on tänä vuonna nimetty 7 vihattua gunnarta - minkä juuttahan takia? Mikä ihmeen villitys on iskenyt kun pitää sellainen jumalaton nimi lapsiraukalle antaa? Onko jonkin kostean illan tuotos aina se? Että "tarjoan kaljan jos annat lapselles nimeks Gunnar - et uskalla, MAITO!"?

Eikä millään pahalla. Kysyn vaan, että. Hei Gunnar. Helou. Päivää, asioisin verotoimistomaassa, nimeni on Gunnar.

Ei hyvä.